Puheterapia

Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja lieventää puheen, kielen, vuorovaikutuksen tai äänen häiriöitä sekä nielemishäiriöitä ja sensorismotorisia syömisen ongelmia (kuten valikoiva syöminen) sekä vahvistaa kuntoutujan kommunikointikykyä.  

Puheterapeutti on Valviran laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö. Puheterapeutti on valmistunut yliopistosta maisteriksi logopedian koulutusohjelmasta.  

Bellafonia tarjoaa puheterapiaa kaikenikäisille kuntoutujille Helsingissä. Kaikki puheterapeuttimme tarjoavat Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen puheterapiaa. Lisäksi Bellafonia toteuttaa puheterapia-arviointeja ja puheterapiajaksoja erikoissairaanhoidon maksusitoumuksella. Meiltä saa puheterapiaa myös itsemaksavana asiakkaana ja etäpuheterapiana muualle Suomeen. Puheterapiakäynnit voivat toteutua vastaanotollamme Malmilla tai asiakkaan toimintaympäristössä (kuten koti, päiväkoti, koulu) maksusitoumuksen mukaisesti.  

Kelan ja erikoissairaanhoidon asiakkaillamme on lääkärin tekemä kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään puheterapiajakson tavoitteet, käyntimäärät ja puheterapian toteutuspaikka. Itsemaksavien asiakkaiden kanssa tavoitteet sovitaan yhdessä.  

Puheterapia on näyttöön perustuvaa lääkinnällistä kuntoutusta, ja käytämme kliiniseen kokemukseen ja logopediseen tutkimukseen perustuvia menetelmiä. Tuloksellisen puheterapian edellytys on riittävät kuntoutusresurssit, asiakkaan ja lähiympäristön sitoutuminen ja motivaatio sekä kuntoutuksen oikea-aikaisuus.  

Kuntoutusjakson rakenne

  1. Maksusitoumus saapuu perheelle ja puheterapeutille. Puheterapeutti lähettää perheelle aloituspaketin, jossa on yhteystiedot ja ohjeet puheterapiajaksoa varten sekä rekisteritietolomake ja puheterapiasitoumus, jotka perhe palauttaa postitse tai ensimmäisellä tapaamiskerralla. 
  1. Sovitaan ensitapaaminen, jolloin käydään perheen kanssa läpi puheterapiajakson resurssit, tavoitteet ja tehdään puheterapiasuunnitelma.  
  1. Puheterapeutti tapaa kuntoutujaa kuntoutussuunnitelman mukaisesti ja ohjaa lähiympäristöä kotiharjoituksiin ja toimintatapoihin, jotka tukevat kuntoutujan mahdollisuuksia kommunikointiin arjessa. 
  1. Palautekeskustelu: Kuntoutuja tai perhe ilmoittaa puheterapeutille lähettävän tahon seuranta-ajan hyvissä ajoin, viimeistään kaksi viikkoa ennen ko. aikaa, jotta puheterapeutti voi laatia maksusitoumukseen kuuluvan puheterapiapalautteen. Puheterapeutti ja kuntoutuja ja/tai perhe tapaavat ja käyvät läpi tavoitteiden toteutumisen ja palautteen jaksosta ja sopivat jatkosta, mikäli kuntoutujan puheterapialle suunnitellaan jatkoa.  
  1. Puheterapiajakso päättyy. Mikäli puheterapialle haetaan jatkoa, kuntoutuja ja/tai hänen lähiomaisensa huolehtivat, että puheterapiahakemus on tehty (esimerkiksi Kelan terapioissa Kelaan).  

Kelan korvaama puheterapiajakso: 

Asiakas valitsee yksilöterapian palveluntuottajan Kelaan sopimussuhteessa olevista palveluntuottajista.  

Terapeutin tehtävät ennen yksilöterapian alkamista: terapeutti perehtyy asiakkaan kuntoutussuunnitelmaan ja muihin asiakirjoihin. Terapeutti ottaa yhteyttä asiakkaaseen, hänen edunvalvojaansa tai alaikäisen asiakkaan huoltajaan viimeistään 2 viikon kuluessa Kelan kuntoutuspäätöksen saapumisesta ja sopii ajan asiakkaan yksilökäynnille tai arkiverkostokäynnille. Terapeutti toimittaa asiakkaalle rekisteritietolomakkeen, jonka asiakas palauttaa allekirjoitettuna ensimmäisellä tapaamisella tai postitse.  

Ensimmäisten käyntien aikana terapeutti laatii yhteistyössä asiakkaan kanssa asiakkaalle  

  • tavoitteet, jotka täsmentyvät terapian edetessä 
  • kirjallisen terapiasuunnitelman, johon on kirjattuna mm. tavoitteet ja aikataulu.  
  • kirjallisen terapiasitoumuksen  

Terapeutin tehtävät yksilöterapian aikana: 

  • Terapeutti huolehtii, että terapiakäynnit toteutuvat tarkoituksenmukaisesti asiakkaan päätöksen voimassaoloaikana ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti.  Terapiakäyntejä voidaan järjestää tiheämmin, jaksottaa tai niistä voidaan pitää taukoa.  
  • Terapeutti arvioi yhdessä asiakkaan kanssa terapian etenemistä. 
  • Terapeutti ohjaa asiakkaalle omatoimisia ja läheisten tai lähiverkoston tukemia harjoitteita ja kuntoutumista tukevia toimintatapoja arkeen.  
  • Terapeutti tekee tarpeellista yhteistyötä ja sopii tarpeellisesta tiedonvälityksestä asiakkaan suostumuksella asiakkaan läheisten ja lähiverkoston kanssa. 
  • Terapeutti ohjaa asiakasta ja hänen läheisiä sekä lähiverkostoa muokkaamaan arjen ympäristöä asiakkaan suoriutumista ja osallistumista edistäväksi ja mahdollistavaksi.  
  • Teraputti osallistuu mahdollisuuksien mukaan ja asiakkaan kanssa sovitusti asiakkaan varhaiskasvatussuunnitelman (VASU), koulussa järjestettävän henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) tai kuntoutussuunnitelman laatimiskokouksiin. 
  • Terapeutti osallistuu mahdollisuuksien mukaan asiakkaan arjen ympäristössä tapahtuvaan apuvälineen sovitukseen tai käytönohjaukseen yhteistyössä terveydenhuollon asiantuntijan kanssa  
  • Terapeutti kertoo asiakkaalle ja hänen läheisilleen tai lähiverkostolle yleistä tietoa kuntoutuspalveluista, mahdollisista etuuksista ja kolmannen sektorin palveluista.  

Terapeutin tehtävät yksilöterapian päättyessä: 

  • Terapeutti arvioi terapian tuloksellisuutta samoilla menetelmillä ja mittareilla kuin alkuvaiheessa ja kirjaa tulokset asiakkaan terapiapalautteeseen.  
  • Terapeutti arvioi asiakkaan kanssa sitä, miten terapialle asetetut tavoitteet on saavutettu. Läheiset tai lähiverkosto voivat osallistua arviointiin sovitulla tavalla.  
  • Terapeutti sopii yhdessä asiakkaan kanssa, miten asiakas jatkaa arjen kuntoutumistaan.  
  • Terapeutti antaa kirjallisen terapiapalautteen liitteineen asiakkaalle ja asiakkaan suostumuksella muille tahoille ja lähettää kirjallisen terapiapalautteen liitteineen Kelaan. Palaute laaditaan Kelan ohjeiden mukaisesti aikaisintaan 3 kk ennen jakson päättymistä ja viimeistään 1 kk ennen jakson päättymistä. Jos terapiajakson on kestänyt alle 6kk, palaute laaditaan jakson jälkeen. Maksusitoumukseen sisältyy 1 terapiapalaute.  

Asiakkaan velvollisuudet Kelan korvaamissa terapioissa:

  • Asiakkaalla on Kelan kuntoutuslain perusteella velvollisuus ilmoittaa viipymättä palveluntuottajalle ja Kelaan, jos hän ei voi aloittaa myönnettyä kuntoutusta tai se keskeytyy.
  • Asiakas saa tiedon ilmoitusvelvollisuudestaan kuntoutuspäätöksessä.
  • Asiakas sitoutuu käyttämään sovitut terapiakerrat ja esteen tullessa perumaan
    ne hyvissä ajoin.
  • Jos asiakas haluaa keskeyttää kuntoutuksen, hän keskustelee asiasta terapeutin ja hoitavan tahon kanssa. Asiakas ilmoittaa kuntoutuksen keskeytymisestä Kelaan.
  • Asiakas keskustelee mahdollisista kuntoutussuunnitelman muutostarpeista ensisijaisesti hoitavan tahon kanssa.

Tutustu Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelukuvaukseen täällä: https://www.kela.fi/documents/20124/940710/palvelukuvaus-vaativan-laakinnallisen-kuntoutuksen-yksiloterapiat.pdf/200e3fed-12b2-a4c1-df3a-72feee7877ed?t=1661947698523

ICF

Puheterapian viitekehyksenä käytämme ICF-luokitusta. ICF (International Classification of Functioning,
Disability and Health) on kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus, joka kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä. Sovellamme ICF viitekehystä puheterapeuttisessa arvioinnissa, tavoitteiden laatimisessa, kuntoutuksessa ja puheterapiakuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. ICF tarjoaa viitekehyksen, jonka avulla asiakkaan toimintakykyä ja siihen vaikuttavia edistäviä tai rajoittavia tekijöitä voi systemaattisesti kuvata. ICF-luokituksessa toimintakyky kuvataan kolmella tasolla, ja kukin taso on vuorovaikutussuhteessa toisiinsa: 1) ruumiin rakenteet ja niissä olevat muutokset, ruumiin / kehon toiminnot ja vajeet toiminnoissa, 2) suoritukset ja 3) suorituskyky ja osallistuminen. Toimintakykyyn vaikuttavat siis oleellisesti yksilön terveydentila, elinympäristö ja yksilölliset tilannetekijät. ICF:n mukaan toimintakyky ja toimintarajoitteet ovat moniulotteisia ja vuorovaikutuksellisia terveydentilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Ympäristötekijöillä on keskeinen merkitys, sillä toimintakyky on aina terveydentilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksen tulosta. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että kuntoutujan lähiympäristö (kuten omaiset, osallistuu tiiviisti ja aktiivisesti.

Lisää tietoa löydät täältä:

Hyvät puheterapiakäytännöt: https://puheterapeuttiliitto.fi/puheterapia/hyvat-puheterapiakaytannot/

ICF: https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/icf-luokitus 

Kehityksellisen kielihäiriön käypä hoito -suositus: https://www.kaypahoito.fi/hoi50085

Autismikirjon käypä hoito -suositus: https://www.kaypahoito.fi/hoi50131